Skip to content
25.02.2020

Madagaskar – metsän istutusta mutta myös suojelua

Ennen metsistä tehtiin kuitteja, nyt kuiteista tehdään metsää. AirPay Digitalin avulla kuiteista päästään eroon, ja maksutapahtumien myötä istutamme uutta metsää Madagaskariin yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa. Mistä näissä metsähankkeissa on kyse ja miksi juuri Madagaskar?

Maki-puoliapinoita Madagaskarilla

Suomen luonnonsuojeluliitto on toiminut Madagaskarilla lähellä Afrikan itärannikkoa vuodesta 2011 lähtien. Yhteistyö paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa alkoi metsien suojelusta ja niiden kartoituksesta. Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija, venäläisen kumppanijärjestön työntekijät ja madagaskarilaiset työntekijät ovat luokitelleet jo vuosia suuren saaren metsiä, ja nyt toinen puoli saarta lähes kartoitettu ja karttaportaali on julkaistu netissä. Parhaillaan on menossa toisen puolen kartoittaminen.

Suomen luonnonsuojeluliitto rahoittaa hankkeita yhdessä Ulkoministeriön ja yrityskumppanien kanssa mutta myös kouluttaa paikallisia ihmisiä suojelemaan metsiä ja seuraamaan niissä tapahtuvia muutoksia. Koulutusta saavat paikallisen ympäristöhallinnon työntekijät ja kansalaisjärjestöt, joilla on vähän resursseja koulutuksiin, vaikka tarve olisi todella suuri.

Järjestön kehitysyhteistyökoordinaattori Laura Blomberg kertoo, että oleellinen osa projekteja on Madagaskarin metsien ennallistaminen. Työ alkoi kostealla sademetsävyöhykkeellä, ja nyt on siirrytty kuiviin, trooppisiin metsiin saaren länsipuolella.

– Ennallistaminen tarkoittaa sitä, että metsän ekosysteemi palautetaan mahdollisimman lähelle sitä, mitä se oli ennen metsän häviämistä, Blomberg kertoo.

Puuta tarvitaan arkisiin asioihin

Saaren metsiä on kaadettu siksi, että puuta tarvitaan yksinkertaisiin asioihin, esimerkiksi ruuanlaittoon ja jopa kotien lämmittämiseen tietyillä kylmillä alueilla.

– Alun perin metsiä on kaadettu paljon jo kolonialismin aikana. Silloin niitä alettiin hyödyntää kaupallisiin tarkoituksiin ja luonnontilaisten metsien tilalle istutettiin nopeasti kasvavia vieraslajeja. Sen jälkeen metsät eivät ole päässeet uudistumaan ja ne eivät palaa ennalleen, koska kaskeamista tehdään yhä niin paljon. Myös kasvava väestö aiheuttaa haasteensa.

Syyt, joiden takia metsiä on hakattu, eivät yhden yön aikana häviä. Siksi Madagaskarin projekteissa istutetaan jonkin verran myös hedelmäpuita sekä nopeasti kasvavia puita polttopuiksi.

– Emme kiellä sitä, että myös suojelualueilla asuu ihmisiä ja he tarvitsevat puuta perustarpeidensa tyydyttämiseen, Blomberg muistuttaa.

– Ylipäätään kaikessa ennallistamisessa yritetään tukea paikallisen yhteisön kestävää kehitystä. Yritämme tukea ihmisiä vaihtoehtoisten elinkeinojen kehittämiseen. Yksi niistä on ekoturismi ja toinen on maanviljelyn kehittäminen, sillä se on perustunut paljon kaskikulttuuriin. Siihen on vaihtoehtoja, jotka eivät vaadi niin radikaaleja toimenpiteitä vaan lähinnä koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä.

Miksi juuri Madagaskar?

Tällä hetkellä Suomen luonnonsuojeluliitto on ainoa suomalainen kansalaisjärjestö, joka tekee työtä Madagaskarilla. Kun järjestö halusi laajentaa työtään kehittyviin maihin, huomattiin Madagaskar hyväksi vaihtoehdoksi.

– Helsingin Yliopistolla on ollut pitkään yhteistyötä Madagaskarin pääkaupungin Antananarivon yliopiston kanssa ja sitä kautta oli paljon kontakteja. Löysimme yhteistyöjärjestöjä, joiden kanssa on hyvä toimia.

Yhteistyötä tehdään suoraan madagaskarilaisten kanssa.

– Tässä yhteistyöhankkeessa paikalliset ihmiset ovat pääosin projektin toteuttajia. Meillä on metsähankkeessa siellä kolme paikallista työntekijää, jotka ovat vastuussa kouluttamisesta ja kartan tekemisestä. He saavat tukea meidän tekniseltä asiantuntijaltamme, ja lisäksi apuna ovat venäläiset kumppanimme, jotka ovat kartanteon huippuja. Lisäksi metsien ennallistamisessa työskentelee kumppanijärjestöjen kautta suuri määrä ihmisiä, Laura Blomberg kertoo.

Myös hiilidioksidin sitomisen kannalta Madagaskar on hyvä paikka. Siellä, kuten useissa tropiikin maissa, metsä kasvaa nopeammin ja sitoo enemmän hiiltä.

Madagaskar on maailmanlaajuisellakin tasolla erittäin merkittävä luonnon monimuotoisuuden keskittymä. Vastaavaksi paikaksi Blomberg mainitsee Brasilian sademetsät. Noin 90 % saaren lajeista löytyy ainoastaan Madagaskarilta.

– Ominaisinta, mitä ihmiset Madagaskarista tietävät, ovat puoliapinat eli makit. Lähes kaikki niistä yli sadasta lajista ovat hyvin uhanalaisia metsäkadon takia. Niitä ei löydy mistään muualta maailmassa, Blomberg kertoo.

Hankkeissa tuetaan myös Madagaskarin asukkaiden valmiuksia ekoturismiin.

– Turismi on yksi tärkeä syy, joka pitää jäljellä olevia metsiä voimissaan. Vaikka lentomatkailuun suhtautuminen onkin ympäristön kannalta tasapainoilua, on hyvä, että matkailu keskittyy kohteisiin, joissa paikalliset saavat kannustimen suojella jäljellä olevaa luontoa.

Metsän istutusta Andasibessa Madagakaskarilla

Metsän istutusta Andasibessa Madagakaskarilla. Kuvat: Suomen luonnonsuojeluliitto.

Miten metsää istutetaan?

– Puiden istuttaminen ei sinänsä ole vaikeaa. Joka päivä saamme lukea lehdistä, että jossain päin maailmaa on istutettu hirveä määrä puita. Tekninen toteutus ei ole iso asia, mutta sosiaalinen kestävyys tuo haasteita. Se on sitä, että paikallisille ihmisille tarjotaan uusia elinkeinoja ja he saavat kestävää toimeentuloa.

Metsien istuttaminen ja kaikki luonnonsuojelu on siis tasapainottelua ihmisten hyvinvoinnin ja luonnonsuojelun välillä.

– Tosi tiukka luonnonsuojelu on todettu eri puolilla maailmaa toimimattomaksi. Ei auta, että laitetaan aita jonnekin ja lähetetään ihmiset pois. Heille täytyy tarjota vaihtoehto ja keinot laittaa ruokaa ja laittaa lapset kouluun, Laura Blomberg toteaa.

– Istutamme puita. Mutta haluamme, että metsä pysyy siellä myös tulevaisuudessa. Se on tärkeässä roolissa tässä hankkeessa.

Yritykset, esimerkiksi AirPay Digital, eivät siis maksa vain yhdestä puuntaimesta vaan myös siitä, että paikallisia tuetaan kokonaisvaltaisesti. Silloin myös istutettu metsä kasvaa ja voi hyvin.

Mitä puulajeja Madagaskariin istutetaan?

Laura Blomberg kertoo, että Suomen luonnonsuojeluliiton paikalliset kumppanijärjestöt ja niiden asiantuntijat valitsevat istutettavat puulajit.

– On aina tasapainottelua, kuinka montaa puulajia kannattaa istuttaa. Toinen kumppanijärjestömme istuttaa lähes sataa eri lajia omalla alueellaan, koska he työskentelevät sademetsävyöhykkeellä. Kuivilla alueilla taas saatetaan istuttaa vain muutamaa puulajia, koska maaperä on niin köyhtynyttä. On tärkeää saada sinne edes jonkinlainen metsä takaisin parantamaan maaperää ja mikroilmastoa.

– Puiden istuttaminen on mielestäni todella upeaa työtä, koska se auttaa ihan kaikkeen. Se auttaa ihmisiä, eläimiä, luontoa ja ilmastoa, Blomberg listaa.

Nykyinen kuiviin trooppisiin metsiin keskittyvä hanke, jossa AirPay Digital on mukana, on vielä aika uusi, mutta jo nyt projektissa on saatu hyvää aikaan.

– Kestää aina kauan, että nähdään tuloksia eli alueen vesivarannot parantuvat ja eläinlajit palaavat. Mutta kun ihmiset saavat töitä ja toimeentulon, se on jo konkreettista ja antaa merkitystä tälle kaikelle.

Suomen Ulkoministeriö rahoittaa yhteistyöprojektia suurimmalta osin, mutta yritysten mukaantulo on merkittävä asia, joka nostaa Blombergin mukaan projektit ja niiden tulokset aivan eri tasolle.

Metsänistuttajia töissä Torototorofotsyssa

Metsän istuttajia töissä Torototorofotsyssa.

Metsäkato on yhteinen asia

– Meillä on maailmassa menossa todella iso metsäkato meneillään. Brasilia esimerkiksi onnistui monta vuotta parantamaan metsiensä suojelua, mutta sitten kävi niin kuin kävi, Blomberg huokaa.

Mutta miksi Suomen luonnonsuojeluliitto tekee töitä Madagaskarissa eikä vain Suomessa?

– Harva suomalainen asuu täysin irrallisena ympäröivästä maailmasta kuluttaen vain Suomen sisällä tuotettua ruokaa ja muita kulutushyödykkeitä. Valitettavasti meidän kulutusvaikutuksemme leviävät todella laajalle alueelle. Myös Madagaskarille.

– Esimerkiksi Brasilian metsäpalot ovat yksi hirveimpiä asioita, mitä on tapahtunut pitkään aikaan. Niiden jälkeen iso osa ihmisistä heräsi siihen, että me kaikki olemme osallisia kaikkeen tähän globaaliin ympäristötuhoon. Brasiliassa kasvatetaan paitsi naudanlihaa, myös sitä soijaa, jota käytetään eläinten ruokana Suomessakin.

Madagaskar on yksi maailman köyhimpiä maita kaikilla mittareilla mitattuna. Saarella suurimmalta osalta ihmisistä puuttuu esimerkiksi mahdollisuus sähköön, juoksevaan veteen tai vaikkapa käymälään. Ja korruptio on jatkuvasti läsnä.

– Siellä ollaan kehityskulussa monilta osin, erityisesti maaseudulla, samassa tilanteessa kuin Suomi oli vuosikymmeniä sitten. Näin havahduttavan kartan Suomesta 1860-luvulta. Täällä ei ollut käytännössä ollenkaan metsiä, sillä kaikki oli hakattu kaskeamisen vuoksi.

Madagaskarilla siis on tehty samat virheet kuin täällä kauan sitten. Tai kuten Iso-Britanniassa tai Islannissa, joissa ei ole metsiä käytännössä ollenkaan, kun lähes kaikki on hakattu. Eivätkä metsät ole tulleet ikinä takaisin.

– Toivon, ettei Madagaskar tee samaa virhettä. Se kehitys on katkaistavissa.

Maki-puoliapina Madagaskarilla.
Madagaskar
  • Saarivaltio Afrikan itärannikolla Intian valtameressä.
  • Etäisyys mantereelle noin 640 kilometriä.
  • Maailman neljänneksi suurin saari.
  • Pinta-ala 587 041 m2 eli 1,7 kertaa Suomen kokoinen.
  • Asukkaita 25,5 miljoonaa.
    
    Lähde: Wikipedia
Lue lisää Madagaskarin hankkeista Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta Lähde mukaan hyvään työhön AirPay Digitalin kanssa

Search